Studiovuosi 2020

Sen sijaan, että lähtisimme mainostamaan tulevaa kahden kappaleen mittaista julkaisuamme jollakin enemmän tai vähemmän iskevällä tavalla, ottakaamme harrastussivustomainen ote ja kertokaamme, miten äänitysprojekti eteni ideasta demonäänitysten kautta viittä vailla valmiiseen - ketä tällainen sitten sattuukaan mistäkin näkökulmasta kiinnostamaan.

Ensin tarvittiin tietysti idea uuteen kappaleeseen, ja mistä sellaiset ideat oikein tulevat? Tähän en osaa suoraan vastata, mutta aika lailla nopeasti uusi kappale hahmottui sanoineen päivineen vuoden 2019 kevättalvella. Kutsuttakoon tuollaista parin viikon luovaa hetkeä vaikka erityisen inspiroituneeksi. Kesän korvilla meillä joka tapauksessa oli käsissämme ensimmäinen demo, joka tällä kertaa oli tehty niin yksinkertaisesti kuin tänä päivänä vain voi: Äänitin laulun suoraan puhelimelle sen sisäänrakennettua mikrofonia ja vakiovarusteista MusicMemo-ohjelmaa käyttäen samalla itseäni akustisella kitaralla säestäen. Taustalle ohjelma tarjosi valmista rumpukomppia. Tuotoksen kehtasi kuunteluttaa bändikavereilla sellaisenaan. Mitään muuta ei siis tarvittu kuin laulu, laulaja, akustinen kitara ja älypuhelin. Sanotaan, että jos kappale ei toimi tällaisena riisuttuna versiona, ei se toimi pitkälle tuotettunakaan.

Heti tiesimme, että meillä on hyvä aihio. Seuraavaksi siirsin ensidemon Cubase-ohjelmaan, jossa - kuten missä hyvänsä vastaavassa tämän päivän DAWissa eli digital audio workstationissa - kappaleita on helppo työstää eteenpäin tai ihan valmiiksi kaupallisiksi äänitteiksi asti. Eipä tuosta puhelinäänityksestä lopulta jäänyt mitään lopulliseen demoon, kun äänitin 12-kielisen akustisen kitaran ja laulut uudestaan, rakensin taustalle uuden rumpukompin ja lisäilin vielä muutamia syntetisaattoriraitoja. Kappale alkoi nyt kuulostaa jo aika valmiilta tai ainakin riittävän valmiilta, jotta muut soittajat saattoivat alkaa miettiä omia soitto-osuuksiaan: miten biisissä kulkisi basso, mitä sooloileva sähkökitara soittaisi, miten rummut tosiasiallisesti - oikeat, soitetut rummut - menisivät kappaleen lopullisessa versiossa.

Tuollainen sovitustyö ottaa aikansa, varsinkin jos on elämässä muutakin kuin musiikin tekemistä. Asiaa edesauttoi se, että istuimme iltaa niin sanotusti pitkän kaavan kautta demovaiheessa olevaa kappaletta soitellen ja fiilistellen. Samalla saatiin luotua uutta näkökulmaa toiseen kappaleeseen, jonka päätimme ottaa julkaisulle mukaan. Kyseessä on vanha kappaleemme, mutta se sovitettiin kokonaan uudelleen. Soittamista jatkettiin sitten treenikämpällä, niin että kummankin kappaleen soittamisesta sovitusteknisine yksityiskohtineen alkoi tulla kaikille luontevaa. Lisäksi kappaleet koeponnistettiin livenä Kortteliravintola Hugossa, Turussa 18.1.2020. Piti ne soittaa keikalla uudestaankin, mutta covid-19 sekoitti suunnitelmat.

Koronaepidemian aiheuttamat uudelleenjärjestelyt ja muut vastoinkäymiset hidastivat aikataulutusta ja studiotyöskentelyä, mutta tämän vuoden talvesta loppukesään kumpaakin kappaletta on äänitetty osissa Joona Lukalan johdolla Noise For Fiction -studiolla. Alla lyhyt kuvaus, miten etenimme.

Tarkoitus oli aloittaa rumpujen äänityksistä siten, että koko yhtye on paikalla ja soittaa vähintään alustavat osuudet, mutta tästä menettelytavasta jouduttiin luopumaan sairastapauksen vuoksi. Sen sijaan aloitettiin 12-kielisen akustisen äänittämisellä "klikkiin". Akustisen kitaran äänityksessä käytettiin melko tyypilliseen tapaan kahta isokalvoista kondensaattorimikrofonia. Varmuuden vuoksi signaali johdettiin lisäksi kitaran omasta ulostulosta suoraan mikseriin, vaikkei minkään akustisen soittimen soundi näin taltioidukaan parhaalla mahdollisella tai ainakaan autenttisella tavalla. Miksausvaiheessa sille voi kuitenkin löytyä käyttöä.

Seuraavalla kerralla äänitettiin bassot. Kaksi vahvistinta mikitettiin: studion oma Ampegin "kaappikiuas" sekä Markbassin kombo. Lisäksi signaali johdettiin suoraan miksauspöytään. Bassokitaran tapauksessa raakasignaali on aina hyvä saada taltioitua. Joskus pärjää pelkästään sillä. Nyt haettiin kuitenkin astetta isompaa bassosoundia - lopullinen soundi tulee olemaan mitä todennäköisimmin sekoitus kaikista edellisistä.

Rummut taltioitiin kolmantena. Tietysti jotkut puritaanit sanovat, että rummuista pitäisi aina aloittaa - ja tämä oli toki meidänkin puritanistinen aikomuksemme - mutta ei sillä lopulta näin digiaikoina ole väliä, kunhan vain tietää mitä tekee - ja soittajilla on etukäteen hyvä käsitys äänitettävästä kappaleesta. Myös rummut taltioitiin isosti. Vanhana kotiäänittäjänä, jolla on parhaimmillaankin ollut 8 kanavaa rumpujen äänittämiseen, saatoin vain äimistellä sitä mikrofonien määrää. Miksausta odotellessa! 

Sähkökitarat - soolommat jutut Fender Stratocasterilla, akustista tukevat tuplaukset Gibson SG:llä, jossa mini-humbuckerit - kumpikin kitaristi äänitti kotioloissa suoraan "pöytään" - mikä tässä tapauksessa ei tarkoita miksauspöytää, vaan tietokonetta ja siihen liitettyä digimikseriä. (Näistä edelleen puhutaan usein äänikortteina, ehkä siksi, että 'interface' taipuu huonosti suomeksi ja että aikanaan tietokoneen audiosovittimet olivat usein pöytätietokoneen lisäkorttipaikkaan liitettäviä?) Kun päästiin takaisin studioon, nämä vahvistamattomina ja efektoimattomina taltioidut kitaraosuudet "reampattiin" (engl. re-amping) sitten lopulliseen muotoonsa. Käytössä oli useampi vahvistin: oli Marshallin perinteistä nuppia, Orangea, Voxin klassikkokomboa ja minulla lisäksi tuo yksinkertaisten putkivahvistinten varsinainen ale-Ferrari, Fender Excelsior. Efektipuolella kytkettiin päälle ja annosteltiin mukaan "kompuraa", "delaytä" ja "overdrivea" toiselle kitaralle, toiselle "phaseria", "tremoloa" ja "säröä". Kuulette sitten.

Toisessa kappaleessa hämyistä äänimattoa taustalle rakentavat syntetisaattorit äänitin kotona kaksioktaavisella MIDI-kiipparilla. Kärpäselle katossa se olisi ollut hassu näky se. Soundeina käytin Cubasen softasynien valmissoundeja hiukan muokattuina. Yllätyksekseni saatiin kumpaankin kappaleeseen lisäksi urkuraidat Ville Mäkimattilalta. Näin digi-aikana usein toimitaan: monet jutut voidaan vallan mainiosti äänittää erikseen eri aikoina, eri paikoissa, eri laitteilla. Rakentavat jotkut kokonaisia tuotantojakin tällä tavalla alusta loppuun, niin että kontribuuttoreita voi olla ympäri maailmaa. 

Laulut äänitämme studiossa. Niihin on aina syytä varata aikaa: voi mennä hetki ennen kuin pääsee oikeaan tunnelmaan. Tunnelma puolestaan välittyy suoraan lopputulokseen. "Leadit" jo ehdittiinkin äänittää elokuun puolivälissä; vain taustalaulu on enää äänittämättä. Sen jälkeen päästäänkin miksaamaan kappaleet julkaisukuntoon. Siispä pysykäähän kuulolla, sykähdyttävä julkaisu tulossa! - Saatiinhan tähän se mainospuhekin...